22. tammikuuta - "Äippä"

Onko vauvan jokainen ääni kuin suuren suuri ihme? Käykö äideillä mielessä, että ehkä en halunnut tavata lapsen vuoksi vain itse äidin vuoksi? Tai vaikka äidille se lapsi onkin kaikki kaikessa, se ehkä ei ole sitä vieraille/ystäville/sukulaisille?

Näin eräässä blogissa kirjoitettiin taannoin. Kirjoitus kuvaa hyvin niitä tuntoja joita minullakin vielä vuosi sitten oli. En jaksanut muiden jälkikasvua, en sitten ollenkaan. No, sittemmin olen suorittanut lähes täydellisen takinkäännön. Ihmettelen jopa ihmisten suvaitsemattomuutta lapsia kohtaan - toki vain itsekseni, turha vaivata muita uudenlaisilla ajatuksillani... pelästyisivät parat vielä. Sen enempää raivostumatta ylläolevasta, on nyt näin äiti-ihmisenä, äitinä ja eritoten ihmisenä, kommentoitava muutamaa asiaa.

Kun arkkitehti ja insinööri saavat rakennettua talon, he ovat usein lapsellisen (pun intended?) innoissaan siitä. He kertovat sen putkista ja piipuista, lattioista ja lavuaareista. Jaksavat jaagata tapettivalinnoista ja parkettipinnoista. Onnettomia luusereita vai saavutuksistaan ylpeitä? Kiinnostaako muita moinen pytinki? Onko rotiskolla edes merkitystä? Arkkitehdille ja insinöörille on, se on heidän luomuksensa, heidän lapsensa. Kylässä kävijöiltä odotetaan sen verran sydämen sivistystä, että tajuavat kehua keittiön kaakeleita. Kuuluu jotenkin asiaan.

Ja sitten kun oikeasti haluaisi ottaa sen lapsen syliin ja vähän katsoa omaa sukulaistaan, niin kyllä äidinvaisto tulee niin päälle. "Pidä niskasta kiinni", "Pitäiskö vaihtaa vaippa", "Anna mä otan sen, se tarvii ruokaa". Että ei väkisin. Ja miksi ihmeessä omasta puhetavastakin tulee sellainen lässyttävä ja tekopirteä vauvan lähellä?

Juu, ei. Että meidän keittiöön ei kyllä tulla kengät jalassa, sen verran omistajan oikeutta pitää voida käyttää. Niska voi mennä poikki, omassa paskassa ei ole kiva kelliä, nälkähuuto on kamalaa kuultavaa ja kuten koiranpennuille, lapselle lässyttäminen on uusien vanhempien perusoikeus.

Antakaa meidän olla innoissamme, koska lupaan, ajan myötä se menee ohi. Aivan varmasti menee.