16. elokuuta - kaksi vuotta, seitsemän kuukautta

Ilmoitat metrolle ulos lähtiessämme että "soitejjaa", babulle "nähhää" ja isälle "terppa iskä". Olet oppinut hauskan uuden leikin nimeltä mahapieru. Tiedät että öisin on "kuu taivaajja" ja päivisin "aurinko paistaa". Taivaalla lentelee "he-ha-he-ha-hopteri" ja "te-to-ko-te".

Valitettavasti et vielä tiedä, että pään lyöminen äidin polvilumpioon sattuu yllättävän paljon, ja että tasapainoilu sohvan selkänojan päällä voi johtaa usein putoamiseen. Mutta voisin veikata, että tiedät nämäkin asiat pian. Siperia opettaa.

Päiväunille meneminen ja ruuan syöminen aiheuttavat vieläkin surua ja murhetta. Ymmärrät 30 vuoden päästä, että todella tulet nauttimaan molemmista.

Äiti on edelleen sankari, mistä äiti on tietenkin kovin otettu. Mutta rehellisyyden nimissä, välillä "äiijtii" -huutelu rupeaa riepomaan. Varsinkin kun on lehden kanssa puuterihuoneessa keskittymässä, ja oven takana raivoaa lempijunansa niinkin pitkälle kuin viereiseen huoneseen kadottanut kaksivuotias. Mutta iltaisin on ihana pitää sinua kädestä kiinni, kuunnella kun pöpötät päivän tapahtumia "Ilmo Immeheiselle" (= rakkaalle pehmolampaallesi) ja kertomuksen lopuksi toivotat äidillekin "hyvyökku" (= hyvää yötä kulta).