20. lokakuuta - Omituisten otusten kerho

Ahistaa, vituttaa ja väsyttää. Ja nimenomaan ahistaa - ilman d:tä - koska väsymykseltä ei jaksa edes ääntää sanoja oikein.

Olen lähettänyt noin puoli miljoonaa työhakemusta eri puolille pääkaupunkiseutua. On avointa hakemusta, välitystoimistohakemusta, suoraa hakemusta, epäsuoraa tiedustelua... Eikä yksikään ole tärpännyt. Kyllä kyrpii.

En uskonutkaan, että tämä olisi helppoa kuin hengitys, mutta ihmetyttää silti. Ja näistä kaikista paikoista joihin olen papereitani tuupannut, ainoa joka on viitsinyt vastata on ystäväni Mercuri Urval: "Olemme vastaanottaneet hakemuksesi ja kiitämme mielenkiinnostasi..." Blaa, blaa, blaa. Että kiitos, mutta ei kiitos.

Tekisi mieleni haistattaa koko saa*anan maailmalle hel*etilliset pas*at. Että kiitos, mutta ei kiitos. En enää jaksa, maailma. Tahdon ulos.