29. syyskuuta - Elämä vilahtaa filminä silmiesi edessä...

Elämme vaikeita aikoja, ystävä hyvä. Jälleen, ja taas kerran.

On äärettömän hankalaa yrittää löytää elämälleen tarkoitus - kun on jo hyvin vaikeaa tasapainoilla jatkuvasti jalkojen alta lipsuvan maton kanssa.

Viikossa olen oppinut seuraavaa:
- Ryypiskely työtovereiden kanssa kannattaa aina.
- Kuohuviini tekee juhlan.
- Johtajan sanat ja todellisuus harvoin kohtaavat.
- Aina pitäisi uskaltaa.
- Talousihmiset ovat oma rotunsa.
- Elokuvaihmiset ovat oma rotunsa.
- On tullut kylmä.
- Kissa todellakin oli oksentanut sängyn alle.
- Innovaatio tarvitsee tilaa hengittää.
- Pyykit eivät peseydy itsestään.
- Kiitos on kaunis sana.
- Lapsi kasvaa liian nopeasti.
- Siskon maha kasvaa liian nopeasti.
- Irtisanomisilla ei ole mitään tekemistä ihmisten tiedon tai taidon kanssa.
- Kuulostan bisnesoppaalta.
- Kuulostan myös piristeiden voimalla käyvästä pakko-ilo-automaatilta.
- Henkinen motivaatio on joko tosi syvältä tai ainoa keino takaisin pinnalle.
- En jaksa kauaa tätä tahtia.

Kuis sitte taas tästä? Eteenpäin taas. Kun tarpeeksi kauan hakkaa päätään seinään, niin kyllä siihen reikä tulee.

Ei kommentteja: