16. huhtikuuta - Kolme vuotta, kolme kuukautta

Virtahepo,
Olet melkein metrin pitkä ja 16 kiloa paksu. Tukkasi lyheni korvien tasalle ja näytät harvinaisen vintiömäiseltä. Uskomaton vintiö oletkin välillä: vaikka tiedät ettei kadulle saa juosta, säntäät autojen sekaan alta nanosekunnin. Muutenkin säntäily on lempilajisi, tämän viikon allejääneiden saldo on keittiön taulu ja anopilta lahjaksi saatu mariskooli. Molemmat menivät tuhannen päreiksi.

Kolme kuukautta tarhassa on tehnyt sinulle hyvää. Juttelet ja naurat paljon. Laulat ja tanssit. Soitat pianoa ja nokkahuilua (tosin menestyksen mittarit pitää suhteuttaa ikääsi). "Luet" ääneen kirjoja. Vaihdat näppärästi cd-levyä soittimeen. Syöt itse. Korjaat astiat itse. Ja mikä parasta: siivoat itse lelusi lattialta leikkien jälkeen.

Jos tarhaa voisi tilata lisää, sen tekisin.

Tänä keväänä ulkona olo on ollut parasta ikinä. Olet juossut, riehunut, rällästänyt ja mellastanut sydämesi kyllyydestä. Ulkona vietettyjen tuntien määrä on suoraan verrannollinen räkäisyyteesi. En edes tiennyt että noin pieni pää voi sisältää tuollaisia määriä möhnää. Olet kuitenkin onnellinen ja pirteä kuin pieni peippo. Mikäpä äiti on sinua siis kieltämään?

Pekka Töpöhäntä on vaihtunut Fedja-setään. Isä lukee sellaisella antaumuksella että radioteatteri kalpenee. Tykkäät iltasadusta, mutta sänkyyn meneminen on usein hankalaa. En edes valehtele etteikö pinna palaisi.

Terveystarkastuksessa hoitaja oli kuvannut sinua sanoilla "osaa jos tahtoo". Se ehkä summaa tämän kuukauden. Osaat monia, monia asioita, ja osaat myös jo jättää tekemättä asiat joita et tahdo tehdä. Periaatteen miehiä?