14. helmikuuta - Ystävänpäivänä Yrjö Kopralle

Yrjö,
Olet sitä mieltä ettei yritys ole hyväntekijä, eikä yritystä voi vaatia luopumaan optioratkaisuistaan kansallisiin talkoisiin vedoten. Olet myös sitä mieltä, että "yhtiön johtaminen vaikeiden aikojen läpi pelkällä virkamiesmäisellä peruspalkalla on käytännölle vieras ajatus".

Minäpä kerron mikä on käytännölle vieras ajatus.

Kannattava yhtiö supistaa toimintaansa, koska voitto ei tyydyttänyt omistajia. Työntekijöitä lomautetaan, jopa irtisanotaan. Jäljelle jääneet jakavat työt uudelleen, jokainen saa enemmän kuin osansa.

Ylitöitä tehdään, mutta niistä ei makseta. Säästösuunnitelmia toteutetaan, niistä ei saa valittaa. Työntekeminen on vaikeaa, asioita ei ehditä hoitaa, työntekijät väsyvät, pahoinvointi lisääntyy. Koulutusmäärärahat peruttu, palkat jäädytetty.

Pomo pahoittelee, esimies yrittää ymmärtää. Työntekijää vain ahdistaa, ketuttaa, potuttaa, väsyttää.

Yrjö, minäkin haluan optiorahaa, koska teen töitä vaikeiden aikojen läpi.

Yrjö, on väärin edes vaatia, että tässä pelkällä virkamiesmäisellä peruspalkalla raadettaisiin.

Yrjö, jo riittää käytännölle vieras ajatus siitä, että tässä perse ruvella vaan väännetään osakkeenomistajille tulosta.

Yrjö, kansalliset talkoot ovat syvältä. Turha minua on niihin vinkua osallistumaan. Ei näillä rahoilla.

Yrjö, ihan totta: työntekijäkään ei ole hyväntekijä.