28. maaliskuuta - Frankfurt, osa 3
25. helmikuuta - Vie mut minne vaan...
- Mä tahto reissuu!
- Minne reissuun?
- Junamaktalle!
- Minne meidän pitäis matkustaa?
- Kurkkukipuu!
- Siis mitä?
- Kurkkukipuu!
- Siis minne?
- Kurrhgu-KIPUU!
- Eihän sinne voi --
- GUURHGUUUKIIIPUU!
- Okei, okei. Sä haluat matkustaa kurkkukipuun. Mutta eihän se olisi kauhean kivaa, koska silloin sä olisit sairaana --
- Sairaat ihmiset pysyy kotona!
- Ja sä vaan matkustelet?
- Menee kurkkukipuu, otetaa lääkettä ja sitte dominoo. Tosi monta dominoo.
- Kiva.
24. helmikuuta - Grattis!
Vihdoinkin! Victoria ja Daniel saavat toisensa, ja minä ensimmäiset kuninkaalliset hääni sitten... Krhm. Sarahin ja Andrewin, kaiketi. Pieni, höpöhattaranälkäinen lettipää sisälläni riemuitsee!
Kuva sivustolta Allt om Stockholm. Kuvan copyright Scanpix.
23. helmikuuta - Pojalle ajattelemisen aihetta
Mitä teit tasan vuorokausi sitten?
Istuin sohvalla netissä surffaten. Rysän iltapesun, -pisun ja -pusun jälkeen alkaa äidin surffitunti.
Kuinka tutustuit henkilöön, joka on kännykkäsi numeroluettelossa seitsemäntenä?
Seitsemäntenä on operaattorin asiakaspalvelu. Emme tunne toisiamme, vaikka silloin tällöin soittelemme.
Onko sinulla paljon rutiineja?
Erittäin paljon. Aamuröökistä iltarasvaukseen.
Oletko rehellinen?
En. Valehtelen. Huijaan. Jätän sanomatta.
Miksi asut siellä missä asut?
Rysä vaati tilaa, minä vaadin ehjän asunnon. Mies muutti perheen perässä.
Osaatko sanoa (kalenteriin katsomatta) monesko päivä tänään on?
Ehdottomasti. Kai.
Koska viimeksi teit itse ruokaa?
En muista. Jonkun salaatintyngän väänsin männä viikolla.
Muistatko, minkä CD:n ostit ensimmäiseksi?
En tod. Vinyyleissä taisi olla Bon Jovin Slippery When Wet -- sitä ennen kaikki oli kavereilta kopsattuna c-kasetilla... Herreysistä Mötikkään.
Millaisessa asennossa olet tällä hetkellä?
Röhnään sohvalla.
Millainen perheesi on? Keitä siihen kuuluu?
Mies, Rysä ja kissa. Tavallinen takatukkajamppa, kolmivuotias rasavilli ja vanha herra. Ihan perusperhe.
Mitä haluaisit huomenna tapahtuvan?
Toivottavasti aamukone on perillä ajoissa. Toivottavasti isäni kuolee.
Kuinka paljon salaisuuksia sinulla on?
Sata -- raha-asioista ryyppyputkiin.
Näetkö paljon unia? Kerro viimeisin.
En juuri... Aamuisin häilyn unen ja valveen välimaastossa ja silloin tulee "kuviteltua" kaikenlaista. Viimeksi olin joshlymanmainen Demareiden puheenkirjoittaja. Kirjoitin Maria Guzeninalle "Jos tämä on katkeruutta, olen ylpeästi katkerien puolueessa" -aiheista vastavetoa Kokoomuksen piikittelylle.
Oletko enemmän ujo vai villi?
Loppujen lopuksi ujo.
Aistitko, jos sinua tuijotetaan?
Valitettavasti en. Yleensä hampaiden kaivaminen ja autossa laulaminen vain jatkuvat katseista huolimatta.
Ketä kättelit viimeksi?
Poikaani. Rysä tykkää sanoa päivää-päivää.
Mitä näet kun suljet silmät?
Oranssihkoa. Vastapäätä on valo.
Kuinka monet kengät omistat?
Kymmenet. Niistä kahdet ovat kunnolliset.
Kuinka suuren joukon edessä olet esiintynyt?
300, Rovaniemellä vierailevan näytelmäseurueen jäsenenä (lue: takarivin taavina).
Mikä oli päivän paras juttu?
Laskiaispulla. Rysän hali.
Luokitteletko ihmisiä?
Koko ajan. Milloin linnuiksi (tuo on tirskutilhi, tuo on harmaavarpunen, tuo on joutsen), milloin kaupungeiksi (samperin kerava, perhanan närpiö, ikuinen hyvinkää), milloin koululuokka -ajatuksella (nätti tyttö, aivoton urheilija, hikke, horo, päsmäri, takapenkin huutelija), milloin whats-innit-for-me -mallilla (vallanhimoinen, ihailun hinkuja, pakkopuurtaja), milloin ihan muuten vaan (se on pölhö koska sillä on takkuinen tukka, sen on pakko olla kiva koska sillä on Doc Martensit).
Kuinka korkealta katselet maailmaa?
Reilusta puolestatoista metristä. Korkojen kanssa 160 senttiä täyttä naislihaa.
Onko sinulla lemmikkieläimiä?
Mies. Ja kissa.
Kerro joku viehättävä piirre ihmisessä?
Itselleen nauramisen taito. Hymyilevät silmät. Solidaarisuus.
Oletko tullut enemmän äitiin vai isään?
Valitettavasti molempiin. Valitettavasti.
Uskotko ihmeisiin?
En. Olen rukoillut ihmettä useasti -- enää en rukoile, enkä usko ihmeisiin. Siperia opettaa.
Kumpi on kiireisempää aikaa; arki vai viikonloppu?
Arki. Viikonloppuna löllötään, arkena on pakko tehdä juttuja, eli käydä töissä. Mutta perjantaisaunan jälkeen ollaan kaksi päivää kuin Ellun kanat. Käytännöstä tykkää kaikki.
Olitko iloinen herätessäsi aamulla?
Olin, vaikka särki. Kahvia ja lastenohjelmaa rysän kanssa puolisen tuntia kiireettä. Ihana mennä pöpperöisenä toisen pöpperön viereen.
Oletko tavannut isovanhempiesi vanhempia?
Olen, isän puolelta neljästä kolme. Äidin puolelta en ketään.
Mikä tappaa kiinnostuksen (ihmisistä puhuttaessa)?
Paskantärkeys. Itserakkaus. Päälle huutaminen. "Minä olen tärkein" -asenne.
Oletko kateellinen muille ihmisille?
Erittäin usein. Milloin rahasta, milloin menestyksestä, milloin ulkonäöstä. Olen kateellinen älyttömän usein, älyttömän usealle.
Oletko ollut kirpparilla myymässä?
Kerran. Pitäisi ehkä itse käydä, mutta meillä sisko kaapii kaapit ja hoitaa homman.
Koska eletään elämän parasta aikaa?
Toivottavasti ei vielä nyt, vaan vasta tulevaisuudessa.
Kuinka monta serkkua sinulla on?
Kaksi. Molemmat tyttöjä, molemmat ulkomailla.
Kirjoitatko päiväkirjaa?
En oikeastaan. En edes tätä blogia säännöllisesti. Raapustellut olen usein, kaikenlaista, mutten juurikaan ole saanut kunnon päiväkirjaa aikaan.
Koska olet viimeksi itkenyt? Miksi?
Tänään lähes kahdesti, en antanut itselleni lupaa itkeä kummallakaan kerralla. Ensimmäinen kerta oli erittäin huonon puhelinkeskustelun jälkeen (lähisukulaisen kanssa) ja toinen Miehen kanssa Rysän käytöksestä kiistellessä. Vasta-argumentti kilpistyi sanoihin "Painu vittuun." Se itketti.
Mikä muistuttaa viime kesästä?
Lehtijutut Latviasta. Silloin siellä paistoi aurinko, myös kuvainnollisesti.
Olemmeko kaikki jollekin tai jotenkin korvaamattomia?
Ehdottomasti. Kuka korvaa Rysän? Ei ainakaan kakkosversio. Kuka korvaa Miehen? Ei mikään päivitys. Äiti 2.0? No way.
Kuvaile hiustesi luonnollista väriä.
Punaisehkot, ruosteisen ruskeat.
Kenen nimipäivä on syntymäpäivänäsi?
Heimon.
Oletko koskaan käynyt vessassa elokuvateatterissa leffan aikana?
Olen. Addams Family toiseen kertaan teinien lapsenvahtina oli liikaa, piti päästä vessaan ja tupakalle.
Onko sisäinen kauneus vain rumien puhetta?
Ei tietenkään. Voiko ihminen olla kaunis jos sisin on mustaa rumuutta?
Menetkö koskaan nukkumaan meikit naamassa?
Valitettavasti, mutta yritän parantaa tässä tapani.
Osaatko keittää riisiä?
Kyllä. Ohjeen mukaan.
Pidätkö yksinäisyydestä?
En. En kestä yksinäisyyttä. Jos olen yksin kotona, pitää mennä nukkumaan, muuten olen kuin orpo piru ja hypin seinille. Elokuviin voin mennä yksin, ja kahville, yleensäkin paikkoihin jossa on ihmisiä.
Onko sinulla unelmia?
On, satoja. Toiveita ja unelmia lottovoitosta Oscar-voittoon.
Lempivuodenaikasi?
Sateinen, sumuinen syksy.
****
10 vuotta sitten minä...
1. Aloitin tappavat hommat erään firman leivissä.
2. Tiesin että teen konkurssin.
3. Olin vuoden kännissä.
5 vuotta sitten minä...
1. Vietin ankeaa aikaa ryypäten ja rällästäen.
2. Halusin tappaa itseni joka toinen päivä.
3. Luulin selviäväni selittelemällä kaikesta.
3 vuotta sitten minä...
1. Olin tuore äiti.
2. Pelkäsin turhia asioita.
3. Vihasin aktiivisesti asuntoani.
1 vuosi sitten minä...
1. Sain eräänlaisen ylennyksen töissä.
2. Halusin Espanjaan, päädyin Jurmalaan.
3. Pidin ystävääni hulluna.
Tähän asti tänä vuonna minä...
1. Olen ollut suhteellisen onnellinen.
2. Olen yrittänyt tehdä parhaani.
3. Olen menettänyt hermoni turhan usein.
Eilen minä...
1. Olin hyvin väsynyt ja turhautunut.
2. Söin hernesoppaa.
3. Puhuin hevoselle.
Tänään minä...
1. Kimmastuin pomolleni.
2. En saanut hommiani hoidettua.
3. Pohdin kaiken mielekkyyttä.
Huomenna...
1. Menen Kööpenhaminaan.
2. Stressaan tekemättömistä töistä.
3. Vingutan visaa lentokentällä.
Meemit luettu ja kopsattu Minhin Haarakiilakonttorin kautta Haaveissain -blogista.
22. helmikuuta - Mitä nämä ihmiset tekevät iltaisin?
Nyt-liitteen tv-osiossa joku (ajankohtainen?) vieras saa punakynällä merkitä mielestään kiintoisat ohjelmat seuraavan viikon ajalta. Yleensä vieraskynä saa aikaan noin kaksi merkintää, joista toinen on Avara luonto ja toinen joku Teeman leffoista.
Ottaisivatpa minut punakynän heiluttajaksi! Joka päivälle tulisi noin viisi merkintää. Otetaan esimerkiksi nyt kuluva viikonloppu.
Perjantai 20.2.
19-21 Charlie Wilsonin sota -leffa Canalilta
21-22.30 Ilman johtolankaa ja uutiset Maikkarilta
23-01 CSI ja Conan O'Brien Subilta
02-3.30 Varg Veum Canalilta
Lauantai 21.2.
11.40-12 House Canalilta
15-18 Entourage -putki Canalilta
18-19 Kurjat kuppilat Maikkarilta
19-21 Serie A -futismatsi
21-23.30 David Galen elämä -leffa Neloselta
Sunnuntai 22.2.
13.30-15.30 Frasier -putki Neloselta
18-19.30 American Idol Subilta
19.30-21 Kuorosota Neloselta
21-22 Amazing Race Maikkarilta
22-23.30 Uutiset ja Aina vaarassa Maikkarilta
23.30 Paholainen pukeutuu Pradaan Canalilta
01- Oscar -gaala Neloselta (jos pysyn pystyssä...)
Ja tähän päälle vielä aamujen lastenohjelmat!
Viikon vieraskynän, Arto af Hällströmin saldo oli vain yksi merkintä näinä kolmena päivänä! Yksi! (Lauantai-illan Pasila Kakkoselta).
Koska ainakin yritän olla rehellinen, myönnän, että joko tv tai stereot ovat taloudessamme aina päällä. Iltaisin usein tv. Mutta myönnän myös, ettei minulla ole hajuakaan mitä Idolissa tapahtui, kuka tippui Amazing Racessa tai onko Marion vielä mukana Kuorosodassa (ei ole, luin netti-Iltalehteä), eli kovin tarkkaan ei tule tyhmälaatikkoa kyylättyä.
Silti! Yksi merkintä? Yksi?
21. helmikuuta - Haavemaa
Pionipenkin on oltava runsas!
Ihana kurjenpolvi ja perinteinen särkynyt sydän omenapuiden juureen.
Unikoita kukkapenkkiin ja kuunliljaa reunuskasviksi.
Liljapenkin vaaleanpunaiset kaunottaret.
Ruusuja olla pitää!
Kymmenen kukkaa haaveiden puutarhaan. Kaikki kuvat www.viherpeukalot.fi -nettikaupan sivuilta.
Kukkasivustot ja siirtolapuutarhahaaveet ovat pehmittäneet pääni kokonaan. Selittäessäni freesioiden kasvattamisen hankaluutta ilman kasvihuonetta (ihan noin teoreettisella tasolla) Kämppis ryhtyi (valitettavasti) pohdiskelemaan.
- Jos mulla olis siirtolapuutarhatontti, niin mä en kasvattaisi siellä yhtään mitään. Mä kasaisin sen koko palstan täyteen puutarhatonttuja. Sellaisia mitkä loistaa pimeässä ja tasatunnein ne heiluttais käsiä ja naurais sellaisen kolkon hoh-hoh-hoo -naurun. Jo ois naapuriparakeiden asukkailla ihmettelemistä siinä palstassa!
Pipon sijaan aion kutoa ukolle aukottoman kypärän. Jo ois kakslahkeisella ihmettelemistä siinä värkissä.
20. helmikuuta - Missimittari
Ihanaa, että "historiallinen" uudistus on vihdoinkin tehty missikisoihin -- koko Suomen kansa saa äänestää suosikkinsa voittoon! Ihanaa, että parikymppisten mimmien tähdittämä missimittari koostuu keikistelystä bikineissä huonon grafiikkataustan edessä. Tissiä, pyllyä, kikattelua, hiusten huitomista. Kuin huonoa pornopuhelinmainostusta. Ihanaa, että Timo T. A. Mikkosella on näistäkin tytöistä vankka mielipide.
Vakavasti. Koska nämä karjamarkkinat loppuvat? Punaposkiset lettipäät tuskin voivat pitää näitä rimppakinttuja enää idoleinaan -- eikö olisi jo aika laittaa pillit pussiin?
18. helmikuuta - Kevyesti keskellä päivää
Isyysvapaat, äitiysvapaat, vanhempainvapaat... Kuka pitää vapaat, kuka on töissä? Kenelle vapaasta maksetaan ja mitä?
Pieniä havaintoja omalta äitiuraltani. Se ei ole mikään vapaa ja se raha on ihan hanurista.
Isät kotiin vaikka lain pakottamana. Jo riittää rintamakarkuruus! Jo riittää joukkopako työpaikan helpompiin helmoihin. Jo riittää selittely milloin mistäkin projektista, uranäkymistä, rahan haalimisesta!
Isät puurokattiloille. Isät pyllyjä pyyhkimään! Ukot pulkkamäkeen, mäkkäriin ja pallomereen. Äijät törröttämään hiekkalaatikon reunaan ja keinun tolpille!
Jo riittää äitien riisto! Jo riittää unelmien polkeminen! Mitä sillä miehen uralla tekee kun on itse rättipoikkikatki ja minkäänlaista lohtua ei tulevaisuudessa näy? Ja ne projektibonusrahatkin on luultavasti hassattu jo moneen kertaan, milloin uuteen akkuporakoneeseen tai venemaaliin.
Vanhemmuus on jakamista, kaiken jakamista; vastuut, velvollisuudet, vapaudet. Rahat, röhät ja ripulit. Molempien täytyy hoitaa osuutensa, yhteisrintamassa. Jo riittää selitelly! Äijät äitiyslomalle ja heti!
17. helmikuuta - It's Barbie's World, We Just Play in It!
Barbie täytti 50 vuotta ja juhlan kunniaksi New Yorkin muotiviikolla nähtiin Barbien kunniaksi järjestetty muotinäytös -- suunnittelijoiden innoittajana tietenkin itse Barbie.
Ensireaktio uutiseen oli kauhistus, mutta kuvia katsoessani hämmästytin jopa itseni: osa asuista oli (on!) ihania. Alla mielestäni parhaat.
Ilmeisesti ensimmäisen Barbien innoittama fiftarimekko -- tässä voisi juhlia useammankin illan!
Ah! Iso tukka, pieni mekko! Pinkkiä, perhosia... Jos olisin 20 kiloa hoikempi, 50 senttiä pidempi ja blondi, niin sitten... Mutta mekko on mielestäni aivan ässä!
Tämän jos saisi mustana!
Jezebelin raportti Barbien muotishow'sta osoitteessa www.jezebel.com ja Sami Sykön blogi Hesarin sivuilla. Ja tietenkin itse syntymäpäiväsankari sivuilla barbie.com.
Kaikki kuvat Jezebelin sivuilta.
17. helmikuuta - Kehittävää keskustelua
Tänään töissä oli kehityskeskustelu. En kehittynyt ja keskustelukin lähinnä takelteli. Siinä istuttiin pöydän ääressä röhimässä kuin kaksi varista, pomo ja minä. Kaikki on oikeastaan hyvin, vaikka pienistä asioista tekee mieli naputtaa... Mutta niinhän se on aina.
Mutta ne paperihommat: ne on saatava järjestykseen. Huomisen agenda: paperihommat. Eli toisin sanoen kaikki meileistä julkaisuohjelmaan ja takaisin.
16. helmikuuta - 3 vuotta ja yksi kuukausi
Toivuit äidin viikon työmatkasta huomattavan pienin vaurioin. Tarhassa oli ollut kivaa, kotona mukavaa ja ensimmäinen intoilu kotiinpaluun tiimoilta oli suklaavanukkaan saaminen.
Innostut pienistä asioista ja usein haluat samoja asioita kuin mitä vanhemmillasi on. Innostuneena hypit tasajalkaa ja kiljut jotain sekavaa. Vihaisena lähinnä vingut "Mihis tarvii apua, mihis tarvii apua" -- äänesi nousee ainakin oktaavin.
Homer Simpson on edelleen idolisi.
Tykkäät jutella setäsi (7-vuotias sälli pohjoisesta, tervetuloa uusperheen kiemuroihin!) kanssa puhelimessa. Keskustelu koostuu "Vaaaaaa-lkoine iiiiiiiiimu-RRRi" -karjunnasta.
Laulaminen on mielestäsi kivaa ja olet opettanut kotonakin Sammakkomummo -laulun. Joululaulut kuuluvat alati laajentuvaan repertuaariisi.
Laulava, naurava poika. Paitsi nukkumaan mennessä jolloin piru on irti eikä mikään miellytä.
15. helmikuuta - Sunnuntai-illan keskustelu
(Mies ja nainen sohvalla, tunti on oltu hiljaa. Telkkarissa pyörii uutiset-)
- Jos Kokkisota ja Kuorosota tappelis, ni kumpi voittais?
- Mun mielestä Kuorosota.
- Ai siks kun siinä on enemmän ihmisiä?
- No joo... Massa jyrää.
- Mut Kokkisodassa niillä on veitsiä. Ne pystyy teilaamaan vaikka minkälaisen massan.
- Totta toikin.
- Eli siis Kokkisota voittais?
- Kyl se varmaan sitten voittais. Mitä sitä tekee vaikka millä määrällä ihmisiä jos ne on kaikki kuolleita.
- Niin mäkin ajattelin. Vaikka se tuntuu ensin että tottakai se olisi Kuorosota.
- Mutta ei se sitte niin ollutkaan.
- Mikään ei ole itsestään selvää. Niinku massa versus veitset.
- Ei koskaan olekaan. Aina pitäisi miettiä asiat loppuun asti.
- Totta.
- Aivan.
- Hyvä.
- Hyvä.
(Hiljaisuus jatkuu, uutiset jatkuu.)
14. helmikuuta - Ystävänpäivänä Yrjö Kopralle
Yrjö,
Olet sitä mieltä ettei yritys ole hyväntekijä, eikä yritystä voi vaatia luopumaan optioratkaisuistaan kansallisiin talkoisiin vedoten. Olet myös sitä mieltä, että "yhtiön johtaminen vaikeiden aikojen läpi pelkällä virkamiesmäisellä peruspalkalla on käytännölle vieras ajatus".
Minäpä kerron mikä on käytännölle vieras ajatus.
Kannattava yhtiö supistaa toimintaansa, koska voitto ei tyydyttänyt omistajia. Työntekijöitä lomautetaan, jopa irtisanotaan. Jäljelle jääneet jakavat työt uudelleen, jokainen saa enemmän kuin osansa.
Ylitöitä tehdään, mutta niistä ei makseta. Säästösuunnitelmia toteutetaan, niistä ei saa valittaa. Työntekeminen on vaikeaa, asioita ei ehditä hoitaa, työntekijät väsyvät, pahoinvointi lisääntyy. Koulutusmäärärahat peruttu, palkat jäädytetty.
Pomo pahoittelee, esimies yrittää ymmärtää. Työntekijää vain ahdistaa, ketuttaa, potuttaa, väsyttää.
Yrjö, minäkin haluan optiorahaa, koska teen töitä vaikeiden aikojen läpi.
Yrjö, on väärin edes vaatia, että tässä pelkällä virkamiesmäisellä peruspalkalla raadettaisiin.
Yrjö, jo riittää käytännölle vieras ajatus siitä, että tässä perse ruvella vaan väännetään osakkeenomistajille tulosta.
Yrjö, kansalliset talkoot ovat syvältä. Turha minua on niihin vinkua osallistumaan. Ei näillä rahoilla.
Yrjö, ihan totta: työntekijäkään ei ole hyväntekijä.
9. helmikuuta - Kademielellä
- Mää haluu kans niistää!
- ...
- Anna paperii! Mää kans niistää!
- ...
- Ei tuu, ei tuu räkää!
- ...
- Missä o mu räkä?
- ???
- Missä o mu räkä? Missä o mu lunssa? Määä-ä tahtoooo-o räkää, mä tahtoo-ooo-o lunssa!
- !!!
- Äiti ettii lunssan! Nyt heti! Äiti ettii!
- ###
8. helmikuuta - Uutisia
Olen katsonut viikon CNN -kanavaa. Olen oppinut paljon.
Intiassa ollaan siirtymässä yksipäiväisiin krikettiotteluihin. Krikettiotteluissa on cheerleadereita.
Madagaskarin kupeessa on hirmumyrsky.
Englannissa oli hirmu lumimyrsky.
Amerikassa kaikki on edelleen huonosti.
Olympiauimari (Phelps? Phillips?) jäi kiinni pilven polttelusta, pyysi anteeksi, Kellog's perui sponsorirahat, uimayhdistys treenirahat.
Ja nämä uutiset pyörivät uudelleen ja uudelleen ja uudelleen...
