9. maaliskuuta - Dillevaarin synttärit
Isälläni on tänään synttärit. Hän täyttää... öh. No, noin 55 vuotta, pikaisesti yrittäen miinustaa syntymävuotta nykyisestä. (Onhan se 2008...?)
Juhlin tässä etukäteen itsekseni ottamalla neljännen Lidlin halpistölkkioluen. Lagerin kitkerä maku suussa onkin helppo muistella ja ajatella mitä iskä minulle merkitsee. Saldo on komea, mutta ei kovin imarteleva.
Isäni hakkasi äitini useasti lapsuusvuosieni aikana. Ja vaikka äitini tuolloin olikin varsinainen nurkassaruikuttaja, perkeleenmoista miinusta tulee silti.
Isä ei antanut viikkorahaa, vaan pisti minut ja sisareni 10+ -ikäisinä töihin omaan firmaansa. Plussa oman rahan arvon opettamisesta, miinus nöyryyttävistä palkkaneuvotteluista ja saituudesta.
Isä joi kotona ja töissä. Iso miinus. Plussaa siitä että saimme viedä tyhjät pullot kauppaan provikalla. Miinusta siitä että isälle piti antaa loput rahat. Miinus myös siitä, että hän nolasi ja mokasi asiat useaan otteeseen.
Isä uhkaili äitiä ja siskoa toistuvasti jos he ottavat ja häipyvät. Sisko löi kätensä huoneensa ikkunan läpi erään riidan päätteeksi. Isä teki laskun ikkunankorjauksesta 16-vuotiaalle siskolleni. Iso, iso miinus.
Eron tultua isä keksi syytöksiä ja tekaistuja velkoja. Opintolainani oli isän "nimissä". Vasta voudin huomautettua valtion takaavan opintolainat, laina hävisi velkalistalta. Siskoni äidiltäni saama telkkari on vielä nytkin, 15 vuotta myöhemmin, isäni listalla. Helvetin iso miinus.
Isä uhkailee vieläkin raha-asioilla ja nöyryyttää vanhoilla "virheillä" (eli teini-ikäisen normaalilla sekoilumenneisyydellä). Rutkasti miinuksia.
Firmaa ei enää ole. Konkurssissa. Vaimoa ei enää ole. Eronnut. Lapset ei pidä yhteyttä kuin väkisin. Omaa tyhmyyttä. Sairaus jäytää. Elämäntavat. Viina maistuu edelleen. Jos ei opi, niin ei opi. Valehtelu ja saivartelu jatkuu. Minkäs sitä itselleen voi?
Minä vihaan isääni. Ja pojalleni hän on dillevaari. Koska minkälainen mies kaatuu kännissä vanhempiensa olohuoneen lattialle sunnuntai-iltapäivänä lounaan jälkeen ja heti noustuaan haluaa ottaa 2-vuotiaan mukaansa parvekkeelle "tupakkakaveriksi"?
Koska hän pitää lupauksensa ja ihan oikeasti kuolisi pois?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti