11. joulukuuta - Höps ja röps

Irtonainen olo jatkuu edelleen. Tuntuu samalta kuin olisi juonut tyhjään vatsaan neljä tuopillista olutta. (Kännäämisriskin maaginen rajahan on siinä kolmessa tuopissa, neljäs on jo paheiden poluilla tallailua.)

En tiedä mitä odottaa, en tiedä mitä toivoa. Kuulin, että (ainakin) yksi tulevista työtovereista on hakenut saamaani paikkaa. Voi olla, että katkeruus on ensimmäinen tunne jonka uudessa duunissa kohtaan. Täytyy vaan ottaa sellainen asenne, etten tullut tänne ketään kyykyttämään, mutten myöskään turhia nöyristelemään. Olla reilu ja reipas, ottaa asiat sellaisina kuin ne eteen tulee.

Nykyisessä mestassa puolestaan meininki vain pahenee. Huh, kohta olen jo poissa - onneksi.